Biohiilipohjaiset kasvualustat kaivosten sulkemisessa – kalliimpaa mutta hiilinegatiivista
Kierroksia biopeittoon (Biopeitto 2) -hankkeen aikana vuonna 2023 pilotoitiin tuotantoketjua, jossa valmistettiin kasvualustaa biokiertotalouden sivuvirroista. Tämä pohjoisen kiertotalousketjun tuottama kasvualusta hyödynnettiin Kevitsan kaivosalueen sivukiven läjitysalueen kasvillisuuskokeisissa (kuva). Lisäksi arvioitiin kasvualustan ympäristövaikutuksia ja hintaan vaikuttavia tekijöitä. Selvisi, että kiertotalouspohjaiset kasvualustat – erityisesti biohiiltä sisältävät – voivat tarjota kestävämmän vaihtoehdon kaivosten maisemointiin ja sulkemiseen.
Tuotantoketjussa (kuva) purkupuuta toimitti Pohjaset Recycling Oy Torniosta, kompostia Levin Vesihuolto Oy Kittilästä ja tuhkaa Napapiirin Energia ja Vesi Oy Rovaniemeltä. SoilCare Oy Mikkelistä pyrolysoi biohiilen ja Rissasen Taimistopuutarha Sodankylästä toimitti kasvit. Napapiirin Kuljetus Oy hoiti logistiikan ja materiaali sijoitettiin Boliden Kevitsa Mining Oy kaivosalueelle Sodankylässä. Purkupuun matka pyrolysoinnista biohiileksi ja yhdistäminen kompostoidun jätevesilietteen kanssa kaivosalueen biopeitoksi dokumentoitiin videolle.
Teimme neljälle erilaiselle kasvualustaratkaisulle elinkaari-kustannusten (LCC) ja ympäristövaikutusten (LCA) arvioinnit. Moreeniin (50 % tilavuudesta) sekoitettiin orgaanisia biokiertotalouden sivuvirtoja:
kompostoitua puhdistamolietettä (40–50 %)
lentotuhkaa (3000 kg/ha)
biohiiltä (10 %)
Näistä materiaaleista valmistettuja kasvualustaseoksia verrattiin perinteiseen turpeeseen. Laskelmissa keskityttiin jätepuusta liikkuvalla pyrolyysiyksiköllä (kuva) tuotettuun biohiileen.
Selvisi, että sivuvirroista valmistetut kasvualustat aiheuttivat vähemmän päästöjä ja olivat kilpailukykyisempiä turpeeseen verrattuna. Biohiilipohjainen vaihtoehto oli kallein mutta ympäristövaikutuksiltaan selvästi paras. Biohiilen lisääminen kasvualustaan nosti kustannuksia 46–66 %. Edullisin vaihtoehto sisälsi kompostia, lentotuhkaa ja moreenia.
Hintahaitari: 16,76 €/m³ – 28,60 €/m³
Turvepohjainen kasvualusta tuotti suurimmat hiilidioksidi-ekvivalenttipäästöt (74,7 kg CO₂e/m³), kun taas biohiiltä sisältävä ratkaisu toimi hiilinieluna. Sen päästöt olivat negatiiviset (-49,7 kg CO₂e/m³), koska biohiili sitoo hiiltä pitkäaikaisesti kasvualustaan.
Näyttää siltä, että erityisesti biohiiltä sisältävät kiertotalous-pohjaiset kasvualustat vähentävät ilmastopäästöjä. Laskelmissa ei otettu huomioon sitä, että biohiili tehostaa kasvien kasvua. Se lisää hiilensidontaa ja ratkaisun kannattavuutta, jolloin biohiilipohjaista peittoa voi suositella sen korkeammista valmistuskustannuksista huolimatta. Kun biopeiton tuotanto mitoitetaan kaivosten tarpeisiin ja mukana on tuotantoon räätälöity yritysverkosto, prosessia (kuva) ja kustannuksia voidaan hallita paremmin. Laskelmien tulokset on julkaistu tuoreessa artikkelissa.
Yhteystiedot:
etunimi.sukunimi@luke.fi
etunimi.sukunimi@gtk.fi
© 2025 Uutiskirje 4
