
Ensimmäisen biopeittohankkeen alussa perustetusta lysimetrikokeesta on saatu jälleen uutta dataa. Vuoden 2025 mittaukset näyttävät vahvistavan aiempia tuloksia, joiden mukaan hyvinvoiva kasvillisuus pidättää ja haihduttaa vettä tehokkaasti.

Lysimetrikoe koostuu 24 maahan kaivetusta valumavesikeräimestä, joista puoleen on kylvetty heinäseos (kuva). Koe sijaitsee vanhan Rautuvaaran kaivoksen rikastushiekka-altaalla Kolarissa. Lysimetrit on upotettu koealueelle siten, että niiden pinta on maanpinnan tasolla. Kunkin lysimetrin pohjalla on 10 cm rikastushiekkaa ja päällä 20 cm erilaisia peittokerroksia:
moreeni
moreeni + komposti
moreeni + komposti + biohiili
Olemme seuranneet vuodesta 2018 lysimetreihin kylvettyjen nurmikasvien itävyyttä ja kasvua. Lisäksi selvitämme peittokerroksen ja kasvillisuuden vaikutuksia lysimetreistä suotautuvan veden määrään ja laatuun sekä peittokerroksen ja rikastushiekan kosteus- ja lämpöoloihin ja huokosilman happipitoisuuteen. Peittokerroksen ja rikastushiekkakerroksen läpäisseen ja vesisäiliöihin valuneen suotoveden määrää ja laatua on mitattu useita kertoja kasvukauden aikana kahdeksan vuoden ajan (kuva). Myös kasvillisuuden peittävyys ja biomassa on mitattu vuosittain.


Kesällä 2024 asennettiin tippimittarit pelkkää moreenia sisältäneisiin lysimetreihin sekä niihin, joissa on moreenin lisäksi kompostia, biohiiltä ja kasveja. Tippimittareiden avulla voidaan seurata valuveden määrää jatkuvatoimisesti kasvukauden ajan. Viereiseen kuvaan on koottu kesän 2024 tippimittaridata. Se osoittaa, että kasvillisista lysimetreistä on valunut suotovettä kasvukauden aikana vähemmän kuin pelkällä moreenilla täytetyistä lysimetreistä.